Ekologisuus ja tapahtumajärjestäminen – onko yhtälö mahdollinen?

roskaa rannalla

Suuria, ulko- ja sisätiloissa tapahtuvia tilaisuuksia järjestetään Suomessa jatkuvasti enemmän. Painoarvoaan kasvattaa myös pienten ja suurten yleisötapahtumien ekologisuus. Luonnon kuormittamista halutaan välttää, ja samalla varmistaa, että tapahtumayleisöllä on hyvä ja turvallinen olla. 

Usein tapahtuma-areenoilla ja urheilustadioneilla infrastruktuuri on osittain valmiina käyttöön. Toisin on kausittaisten tapahtumien, kuten kesäfestivaalien, laita. Tapahtumapaikalle pystytetään muun muassa esiintymislavoja, ravintola- ja myyntitelttoja, joiden lisäksi vesi-, jäte- ja viemärijärjestelmästä on huolehdittava.

Ekologisuudesta merkittävä kilpailuetu ja lisäkulu

Tarjouskilpailuissa tapahtumanjärjestäjä, joka pystyy hoitamaan tilaisuuden mahdollisimman ekologisesti, on ennakkosuosikki. Siinä missä ehkä ennen mentiin missä aita oli matalin, WWF Green Office ympäristöohjelman sertifikaatti on nykyään ehdoton minimi. Kysymys kuuluukin, yltävätkö hyvät aikeet teoriasta käytäntöön? Ekologisuus tapahtumissa on viime kädessä lisäkustannus, joka näkyy joko matalimpina palkkioina tai korkeampina lippuhintoina. 

Ekologisuus tapahtumissa saavutettujen hyötyjen vertaaminen tapahtuman kustannuksiin on hankalaa, muttei mahdotonta. Säästöä ja ekologisuutta saavutetaan pieniltäkin tuntuvilla hankintapäätöksillä. Esimerkiksi digitaalisuutta on nykyaikana helppo hyödyntää, ja kutsu lähettää sähköpostitse tulostetun paperiversion kirjekuorineen sijaan. Erilasia digiratkaisuja voidaan hyödyntää myös tapahtuma-alueen opasteissa, materiaalien jaossa ja tunnelman luomisessa.

Seuraavaksi katse voidaan kohdista messu- ja tapahtumakalusteiden monikäyttöisyyteen ja valmistusmateriaaleihin. Korkeampi alkusijoitus voi hyvinkin maksaa itsensä takaisin, jos samaa kalustoa voidaan hyödyntää seuraavana vuonna tai muissa ekologisuus tapahtumissa. 

Sijainti ja tilat asettavat ekologisuudelle omat rajoituksensa

Sijainnilla on väliä, kun tapahtuman ekologisuutta mitataan. Massatapahtuma, johon on saavuttava omalla autolla, aiheuttaa mahdollisista kimppakyytijärjestelyistä huolimatta runsaasti autoliikennettä. Se puolestaan nostaa bensiinin kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä huomattavasti enemmän kuin yleisötapahtuma, johon on helppo saapua julkisilla liikennevälineillä mistä päin Suomea vain.

Ekologisuus tapahtumissa saavutetaan mitoittamalla tapahtuma-alue paikalle saapuvalle yleisömäärälle sopivaksi. Arviointi voi olla hankalaa, muttei mahdotonta. Yksinkertaisempia, mutta tehokkaita ratkaisuja, saadaan unohtamalla kertakäyttöastiat, panostamalla luomu- ja lähiruokaan ja minimoimalla ruokahävikki. 

Hyvä suunnittelu ja ennakointi tukee kestävää kehitystä kaikin puolin. Tapahtumaan osallistujia voidaan jopa kannustaa omaehtoiseen ekologisuuteen Finlandia-talon tapaan tarjoamalla pyörällä paikalle saapuville maukas minismoothie. 

Massatapahtumat vs. kestävä kehitys

Entä onko massatapahtumista luovuttava täysin luonnon suojelemiseksi? Ei välttämättä, mutta alueen ympäristökuormitukseen on osattava varautua riittävillä resursseilla ja tapahtuman eri osa-alueiden on tehtävä yhteistyötä. Tilaisuuden ekologisuus ei voi kaatua ainoastaan alueen ravintoloiden tai järjestyksenvalvonnan vastuulle. Massatapahtumista aiheutuu mittavia määriä päästöjä ja jätettä, jolle on löydettävä paikkansa kierrätysmahdollisuuksia sivuuttamatta.

Yleisötapahtumien luonne saattaa hyvinkin muuttua lähivuosina jo senkin perusteella, että kuluttajista kasvaa entistä vastuuntuntoisempia. Vuosittain aikaistuva ylikulutuspäivä on jatkuva muistutus maapallon resurssien rajallisuudesta. Greta Thunbergin kaltaiset nuoret aktivistit ovat arvostelleet nykyisiä kulutustapoja tiukkasanaisesti ja välinpitämätön asennoituminen ympäristöön nähdään entistä negatiivisempana asiana myös muissa ikäryhmissä. Epäkaupallisuus on uusi trendi, johon moni haluaa pyrkiä.

Toisin sanottua festivaalikävijät ja tapahtumiin osallistujat äänestävät jaloillaan ja valitsevat runsaasta tarjonnasta sellaiset, jotka ovat ottaneet ekologisuuden huomioon. Ilmaisfestareihin tottuneetkin kävijät ovat valmiita maksamaan osallistumisestaan, jos sillä saavutetaan kestäviä ratkaisuja tapahtumanjärjestäjän palkkion lihottamisen sijaan. Tuottoa saa olla, mutta sen tarkoituksen tulisi tukea luonnon hyvinvointia. 

Samoilla linjoilla oleva Helsinki International Horse Show on esimerkiksi kehittänyt tapahtumansa ohelle Jumps Green -ohjelman, joka kannustaa kaikkia ratsastusyhteisössä toimivia yrityksiä ja järjestöjä ympäristöystävällisempään toimintaan omassa arjessaan.

Tapahtumakävijöiden vaatimukset ekologisemman osallistumisen puolesta

Riippumatta siitä millainen tapahtuma on kyseessä, roskaaminen koetaan kaikkialla ongelmana. Sen sijaan paikallisuutta arvostetaan ja myyntiin toivotaan mahdollisimman runsaasti paikallisia tuotteita massatuotannon sijaan. Pieni on kaunista ja tapahtuman eettisyys vetää yleisöä puoleensa kaupallisuuden sijaan.

Zero Waste -asenne ja muut vihreät arvot miellyttävät ja vaikuttavat merkittävästi tapahtuman valintaan. Osallistumismotiiveihin voidaan laskea tapahtuman vahva perinne, halu olla osa jotakin ja pitää hauskaa. Sponsorointia pidetään edelleen ekologisuus tapahtumissa sopivana toimintana, kunhan sponsorin levittämät arvot sopivat yhteen tapahtumavieraan oman ajatusmaailman kanssa. 

Jos kuluttajien mielipiteet pysyvät ekologisella kannalla, ei kulttuuri- ja muulla tapahtumatuotannolla pian ole muuta mahdollisuutta kuin muuttaa toimintatapojaan vihreämpään suuntaan vauhdissa pienten edistysaskeleiden ottamisen sijaan. Vapaaehtoistyö vihreämmän tapahtuman eteen ei riitä, vaan ekologisuus tapahtumissa on istutettava osaksi tapahtumatuotantoa jo suunnittelupöydältä lähtien. 

Monet suuret yleisötapahtumat, kuten Ruisrock, Ämy, Midnight Sun Film Festival, ovat jo omalla esimerkillään osoittaneet, että ekologinen tapahtumajärjestäminen on mahdollista – se vaatii vain korjen kekoon asettamista.

Johdantovideo vihreämpiin tapahtumiin

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *